Charlie, vielä

Eilinen päivä meni aika intensiivisissä tunnelmissa ja uutisseurannan merkeissä, välillä piirrellen maisemia johonkin omaan kohtuuharmittomaan sarjakuvaan. Piirtäminen, sananvapauden käyttö ja asian suoraan sanominen tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin ikinä. Piirtäminen ja huumori menevät ytimeen.

pen-mightier-than-sword-aino-sutinen-cartoon

Entä saako siitä tai tästä tehdä huumoria? Saa. Tai no, hyvänä nyrkkisääntönä kannattaa kyllä pyrkiä pilkkaamaan niitä, joilla valtaa on enemmän. (Huono satiirikko unohtaa tämän. Esimerkiksi Thatcheriä vallankäyttäjänä on suotavaa pilkata, Thatcheriä naisena ei välttämättä.)

Mutta uskonnollinen vallankäyttö, taikauskolla ja mielivaltaisilla säännöillä hallitseminen jos mikä on voitava ottaa pilkan kohteeksi. Charlie Hebdo pyllisti moneen suuntaan, otti enemmän riskejä kuin muut ja sai maksaa siitä karmeimman kautta. Nyt on aika käyttää omaa ilmaisunvapautta, viisaasti, hauskasti ja pelotta.

Älä alistu pelotteluun.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Charlie, vielä

  1. Meillähän satiiri ja pilapiirros on aika kilttiä, Pahkasikaa, kirkkolehden pilapiirros ja persujen lehden lähinnä vaivaannuttavan huonot (rasistiset) kuvat. Puuttuu Norjan tai Ranskan tyylinen poliittinen kritisointi. Meiltä puuttuu myös tuo uskontojen kolminaisuus: juutalaiset, katolisuus ja islam joita kritisoida. Sen tilalla on lähinnä Räsäsen edustama uskonnollisuus, persut ja joitakin yrityksiä kritisoida muslimien ahdasmielisyyttä. Jotenkin tuntuu siltä, että meillekin kaivattaisiin poliittisempaa pilapiirrosta, on se sitten suomalainen painettu versio Charlie Hebdosta tai nettisarjakuva. Kollektiivi joka nostaisi esille huumorin keinoin yhteiskuntamme kipupisteitä. (Täälläkin päivä mennyt TV5 mondea seuratessa).

  2. Meillä on kaikkea tuota, mutta eri muodossa. Lukija- tai oikeastaan mainostajapohja ei riitä painettuun satiiriin. Telkkarissa on joskus ollu hyviä. Netissä valtavasti.

Jätä kommentti