Introvertti matkustaa

imageimage

imageimageimageimageimageimageimageimageimageimage

Introverttijutuista suosittelen esim. Gabrielle Bellin sarjakuvia. Hän on kuvannut hauskasti esim. millaista on kun vieraat tulevat halaamaan tai miksi uimarannalla olo ei ole kivaa. (Tykkään kyllä yli kaiken uida luonnonvesissä, mieluummin mahdollisimman kauas, tosin sellaista ei suositella hukkumisvaaran vuoksi.)

Luin Antti Hurskaisen mainion esseen ”Matka on voimakkaiden kiertopalkinto” kirjasta Tapan sut. Hän kirjoittaa siitä kuinka matkaajat ovat leventeleviä travellereita ja ekstrovertteja, joiden mielestä matkustamattomat ”homehtuvat”. Itse yritän jotenkin ottaa asian haasteena ja mennä epämukavuusalueelle.

Hymyilytti kun kirjani arviossa Kvaakissa kirjoitettiin että minulla on ”hämmentävä taito ystävystyä ja päästä todella liki paikallisia”. Ehkä se näyttää kirjassa siltä. 🙂 Kiinnostavien henkilöiden tapaaminen kiinnostaa toki myös.

Olen reissannut kohtuupaljon, aluksi 17-, 18- ja 19-vuotiaina interraililla ja myöhemmin muualla, liftannut, sohvasurffannut jne. Ehkä pitäisi nykyäänkin seikkailla, viime aikoina olen enemmänkin kaupunkilomaillut tai työmatkaillut. Pitäisi tehdä itselle jonkinlainen haaste, muuten mukavuusalue kutsuu liian helposti! Nykyään ei niin helposti nuku missä sattuu jne. Ainakin tarvitsee korvatulpat melulta ja silmämaskin valolta.

Makedonia, Skopje, Šutka, Kreikka, mellakka

Vielä sekalainen matkapäivitys loppureissusta. Makedonian pääkaupungin Skopjen reunamilla kävin Šuto Orizanissa eli Šutkassa, Euroopan suurimmassa romaniyhteisössä. Monet asukkaista ovat hyvin köyhiä ja asuvat slumminkaltaisissa olosuhteissa, mutta on myös suuria, koristeellisia taloja, kaikkea siltä väliltä ja paljon kekseliäitä ratkaisuja. En viitsinyt ottaa paljon kuvia.

IMG_1333

Vaununpyörä, romanisymboli.

IMG_1382

IMG_1442

Näin voi jotenkuten kuvata neontussin väriä valokuvalla… todellisuudessa se todella hohtaa.

IMG_1447

IMG_1443

IMG_1449

IMG_1446

Nämä ovat minusta kiinnostavia – aivan uutta tietoa.

skopje-horse-cart

Heppakärry Skopjessa.

skopje

Toinen juttu Makedoniasta: niiden pääkaupunki on aivan viime vuosina suurella rahalla kunnostettu kuvastamaan jonkinlaista suuruudenhullua historiankäsitystä. Joka paikassa (joka! paikassa!) on tällaisia muskelinpullistelupatsaita, jotka esittävät erilaisia historian miessankareita. Täysin mautonta meininkiä kansallismielisen valtapuolueen taholta. Että otti päähän!

IMG_1324

mount-vodno

Mutta oli siellä kauniitakin paikkoja.

IMG_1309

Jonkinlainen pullistelusankari tässäkin: paikallisen Sarjakuvakeskuksen (!) teettämä seinämaalaus. Kävin tutustumassa keskukseen. Realistinen sarjistyyli on siellä suosittua.

athens

IMG_1416

Lopuksi kävin vielä Ateenassa. Siellä näin mielenosoituksia ja mellakoita. Molotovin cocktailit vaan lentelivät. Huhhuh. Sain myös sivullisena henkilönä kyynelkaasua silmään, siis jo toisen kerran tällä reissulla.

Joulukuun 6. päivän päämielenosoitus liittyi tapaukseen, jossa poliisi oli ampunut 15-vuotiaan pojan seitsemän vuotta sitten. Tämä poliisi tuomittiin, mutta poliisin ja mielenosoittajien välit ovat aina räjähdysalttiit ja Kreikan poliittinen historia käytänteineen on hyvin äärimmäistä.

Sivumennen sanoen Kreikka on ainoa paikka, jossa olen itsekin saanut kerran poliisin pampusta: osallistuin vuosia sitten johonkin aivan rauhalliseen pidätettyjen henkilöiden tukimielenosoitukseen, kun poliisi alkoi pamputtaa.

Samaan aikaan luin uutisia poliisin paineilma-aseella ammuskeluista Helsingissä. Haluaako siis Suomen poliisi kunnostautua voimankäyttäjnä? Merkillepantavaa on, että ilmeisesti Helsingissä pistettiin itsenäisyyspäivänä putkaan 10 (!) kertaa enemmän mielenosoittajia kuin Ateenassa. Siis Ateenassa 13, Helsingissä 130.